Kurssin ensimmäinen osio on ohi ja toinen alkoi tällä viikolla. En ole ehtinyt muuta vielä tehdä kuin vähän orientoitua tuleviin tehtäviin mentaalisesti, mikä oli kiertoilmaus sille, että mitään konkreettista ei vielä ole tapahtunut. Tähän toukokuulle pakkautuu niin paljon kaikkea pakollista työasiaa, että saa nähdä, kuinka täysipainoisesti pystyn opiskelemaan somea. Joka tapauksessa oppimisprosessi on jollakin tavalla käynnissä koko ajan, huomio kiinnittyy verkkopedagogiikkaan liittyviin asioihin ja ylipäänsä sosiaalisesta mediasta käytyihin keskusteluihin ihan väistämättä, ja ajatuksia herää. Pitäisi vaan ehtiä kirjata niitä tänne blogiinkin.
Yksi tärkeä some-opetuskäyttö-oppimiskokemus tällä viikolla oli se, kun arvioin Ning-verkostossa pitämääni verkkokurssia ja puhuin siitä myös omien pedagogisten opintojeni ryhmänvetäjän kanssa loppuarviointikeskustelussa. Vetäjä on itse puheviestijä koulutukseltaan, ja hänen kanssaan mietittiin, miten tärkeää on rikkoa jää myös verkkokeskusteluissa, sillä puhuminen ja kommentoiminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä pidempään on hiljaa. Mietimme myös sitä, kuinka ulossulkevaa tällainen verkossa tapahtuva kirjallinen kommunikointi on niille, jotka eivät koe kirjallista ilmaisua omakseen. Minusta verkko-opetus on kuitenkin vain yksi mahdollinen opetusmuoto ja tulee tuskin koskaan kokonaan korvaamaan kasvokkaista opetusta. Verkko voi mahdollistaa sosiaalisemman roolin myös niille hiljaisille oppijoille, jotka eivät mielellään avaa suutaan. Eli verkko voi olla hyvinkin tasa-arvoistava oppimisympäristö.
Tästä kauniista ajatuksesta huolimatta totuus kuitenkin taitaa olla, että hölösuut ne valtaavat puhetilan sekä materiaalisessa että virtuaalisessa luokkahuoneessa. Katsokaa vaikka, ketka facebook-ystävistänne useimmin päivittävät statuksiaan, liekö syrjäänvetäytyvimmät kuitenkaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti