Lähdekriittisyys

Lähdekriittisyys on tutkijalle tuttu juttu, mutta sama pätee tietenkin mihin tahansa tiedonetsintään ja -käsittelyyn. Nelikenttä luotettava - objektiivinen - kattava - ajantasainen kuvastaa hyvin tätä. Samalla tavoin kuin tutkimuksessa käytettyjen lähteiden, minkä tahansa muunkin on oltava tätä. Tosin kyseenalaistaisin objektiivisuuden sanana. Esimerkiksi feministisessä tieteenkritiikissä on osoitettu, että tieto on aina näkökulmaista ja paikantunutta (esim. Donna Haraway). Samalla tavoin on tuskin mahdollista tehdä täysin objektiivisia www-sivujakaan, ainahan ne ovat jonkun tekemät ja tietyllä tavalla rajatut.

Kurjaa kyllä tehtävän Internet-aineistojen arviointikriteerien linkki ei toiminut. Tai ehkä se oli kompa :) Ainakin googlaamalla löysin aiheesta vaikka mitä tärkeää ja mielenkiintoista. On todellakin tärkeää huomata esimerkiksi tekijänoikeudet osana tietojen arviointia ja käyttöä. Ettei vain tule luvatta käyttäneeksi toisen työllä ja vaivalla tuottamaa materiaalia. Toisaalta sitä saatetaan jakaa tarkoituksella, sosiaalisen median periaatteiden mukaisesti. Lähdekriittisyyttä on toki silloinkin harjoitettava.

AMK:n nelikentässä korostettiin tunnettuutta yhtenä tiedon validiuden arvioinnin tärkeänä mittarina. Näin varmasti onkin: mitä tunnetumpi organisaatio, sitä useamman seulan läpi julkaistu tieto luultavasti on kulkenut. Toisaalta tiedon julkisuus ja esimerkiksi yleisön (potentiaalinen) laajuus saattaa osaltaan varmistaa, että yksittäisetkään tiedon tuottajat eivät pistä mitä tahansa jakoon nettiin. Tässä lienee myös Wikipedian kaltaisten sosiaalisten portaalien vahvuus.